Sida 14 [14]
13
kaikkea on kiinteän asutuksen laaja leveäminen
ja maanviljelyksen edistyminen suuressa osassa
sitä aluetta, johon lappalaiset ovat vieneet poro¬
Jaan laitumelle, tuottanut vaikeuksia, joita kodi¬
cillin määräykset eivät voi poistaa. On siis tarpeen
saada täydellisempiä ja nykyisiin suhteisiin parem¬
min sovitettuja määräyksiä. Laajojen ja pitkien
neuvottelujen jälkeen molempien valtakuntien
välillä, jotka aloitettiin jo 1840-luvulla, aikaan¬
saatiin niinmuodoin tunnetun lain kautta 6 p.
kesäk. 1883 sopimus niistä oikeuksista ja velvolli¬
suuksista, jotka kuuluivaåt kummankin valtakunnan
lappalaisille toisessa valtakunnassa oleskellessaan.
Tämä sopimus oli kuitenkin määrätty olemaan
voimassa ainoastaan vissin rajoitetun ajan, ja jat¬
kuvan kehittymisen johdosta on katsottu olevan
tarpeen laatia sitä uudestaan.. Neuvottelut tästä
asiasta molempien valtakuntien edustajien välillä
ovat kestäneet monta vuotta. Heidän ehdo¬
tuksestaan ovat valtakunnat molemmin puolin
hyväksyneet uusia määräyksiä, jotka ovat perus¬
tetut kodicilliin ja Karlstadin konventsioniin. Nämä
määräykset sisältyvät erääseen 5 p. helmik. 1919
allekirjoitettuun sopimukseen, jota nimitetään kon¬
ventsioniksi siirtolappalaisten oikeudesta porojen
laiduntamiseen. Tämä konventsioni otetaan visseillä
pienemmillä poikkeuksilla käytäntöön vuodesta
1923 asti ja on voimassa 30 vuotta tai 1952
vuoden loppuun saakka. Jos sitä silloin ei peruu¬
teta toisen tai toisen valtakunnan puolesta, tulee
se vielä olemaan voimassa vissejä vuosia.
Ne määräykset, jotka koskevat lappalaisten
suhteita sillä ajalla, kuin he oleskelevat vieraassa